Lempimarjani mustikka


Paleo, Ravintoasiat, Terveys / perjantai, heinäkuu 26th, 2019

Kyllä, lempimarjani on mustikka, ja syyt siihen selviävät tämän blogipostauksen aikana. Olen kirjoittanut jo monesta lempiaiheestani, kuten lempihedelmästäni, -elintarvikkeesta ja -vihanneksesta. On melko loogista, että tähän vuodenaikaan ilmestyy postaus lempimarjastani, onhan nyt mustikkasesonki parhaimmillaan. Metsissä muhii ihana marjasato. Mene ja poimi omasi nyt pois. 

Jos et ole kovin vakuuttunut kyykkimään metsissä hyttysten syötävänä ja se yksi korvaasi tunkevan kärpänen ajaa sinut hulluksi, lue tästä postauksesta syyt, miksi sinunkin on hyvä mennä metsään, luovuttaa vähän verta hyvän asian puolesta ja yrittää elää mahdollisemman ”zenmäisesti” kärpästen ja hyttysten valtakunnassa.

Itselläni kesti varsin pitkään, että pystyin nauttimaan metsästä ja sen tarjoamista antimista. Kirjoitin siitä vuosi sitten täällä ja vähän myöhemmin täällä. Nykyään en enää karsasta metsään menoa – oikeastaan odotan sinne pääsemistä. Mustikat, vadelmat, puolukat ja sienet ovat sinänsä toissijaisia, vaikkakin tärkeitä, koska nautin erityisesti metsän rauhoittavasta ja rentouttavasta vaikutuksesta. Rauhoittuminen saa minut ensisijaisesti lähtemään metsään. Se, mitä kannan mukani ruokapöytään, on loistava lisä ja oheistuote rentoutumiselle.  

Mustikka aka superruoka

”Unohda goji-marjat! Mustikka on kunnon superruokaa”, sanotaan? En ota tässä postauksessa kantaa goji-marjojen ravintoarvoihin tai muihin hyötyihin, vaikka myös ne ovat merkittäviä. Suomesta saa herkullista goji-marjavastinetta suoraan metsästä. Mustikka on ihan oikeasti täynnä terveellisiä elementtejä, eikä niiden vaikutusta voi väheksyä.

mustikka

Mustikat ovat hyvin kuitupitoisia. Aina ei tarvitse mussuttaa ruisleipää, jotta elimistö saa kuituja. Vihannekset ja marjat toimivat erinomaisina kuitulähteinä. Mustikassa kuitua on desilitraa kohden 1,6 grammaa. Se ei riitä lähimainkaan päivittäiseen kuidun saantisuositukseen, joka on vähintään 25 grammaa naisilla ja 35 grammaa miehillä, mutta auttaa tavoitteessa merkittävästi. 

Vitamiineista mustikka sisältää runsaasti C-vitamiinia. Yhdessä desilitrassa mustikoita on 10%:a päivän C-vitamiinin saantisuosituksesta. K-vitamiinin osuus päivittäisestä suositusannoksesta on desilitrassa jopa yli 14%. C-vitamiini uudistaa elimistöä ja se toimii antioksidanttina, joka ehkäisee elimistön hapettumista. Immuunipuolustusjärjestelmä hyötyy C-vitamiinista. K-vitamiini puolestaan auttaa veren hyytymisessä ja edistää luiden terveyttä.

Mustikka on täynnä antioksidantteja ja muita tärkeitä ravinto-ominaisuuksia. Itse asiassa mustikka on antioksidanttitasoiltaan yksi korkeimpia arvoja saavista marjoista ja hedelmistä. Antioksidantit suojaavat kehoa vapailta radikaaleilta, jotka voivat vahingoittaa soluja ja johtaa erilaisiin sairauksiin. Merkittävin ryhmä mustikan antioksidanteista on flavonoideja. 

mustikka

Antosyyni on flavonoidi, joka tekee mustikasta sinisen. Se on hyvin voimakas antioksidantti. Joidenkin tutkimusten mukaan sillä saattaa olla vaikutusta erilaisten sairauksien ehkäisyyn. Näistä esimerkkinä ovat muun muassa erilaiset syövät, sydänsairauden, aivoinfarkti ja muistisairaudet. Mustikan antosyyneissä väitetään olevan suojakeinoja niin sanottua oksidatiivista stressiä vastaan, joka vaikuttaa ikääntymiseen. 

Vähähiilarinen ja -kalorinen

Mustikka on karppaajan ja ketoilijan ehdoton lempimarja. Syy siihen on, että se sisältää 85% vettä, se on vähäkalorinen(, jos se jotain nykymaailmassa enää kiinnostaa) ja se sisältää noin kymmenen grammaa hiilareita sataa grammaa kohden. Yhdessä desilitrassa mustikoita on siis noin kuusi grammaa hiilareita. Ravintoarvoja yleisemmin katsellen desilitra mustikoita ja kuuden gramman “hiilarihurjastelu” on varsin siedettävissä rajoissa.

DNA-vaurioiden korjaaja

DNA-vaurioiden korjaamisessa isoin saavutus saadaan sitä kautta, että ikääntyminen hidastuu. Vuosia tulee tietenkin normaaliin tapaan, mutta elimistön kyky korjata DNA-vaurioita vaikuttaa siihen, miten vanhenemme. 

Koska mustikka sisältää paljon antioksidantteja, tasapainottavat ne merkittävästi DNA-vaurioita torjumalla vapaita radikaaleja. Voisi siis sanoa, että mustikoiden syöminen pitää sinut nuorekkaana. 

Aivotoimintojen ja muistin parantaja

Aikaisemmin mainittu oksidatiivinen stressi vaikuttaa vanhentavasti myös aivoihin. Siitä voi seurata aivojen toiminnan muutoksia. Mustikan sisältämät antioksidantit voivat kuitenkin vähentää näitä tekijöitä. Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimuksia sekä eläimillä että ihmisillä ja niistä on saatu rohkaisevia tuloksia.  

mustikka

Herkullinen (erityisesti nyt!) 

Mustikkaa saa kaupasta ympäri vuoden ja moni kysyy, millaista mustikkaa sitten pitäisi syödä. Ympäri vuoden saa tuoretta ja pakastettua mustikkaa. Erikoiskaupoista saa jauhettua mustikkaa samoin kuin pakastekuivattua mustikkaa. Vaihtoehtoja on siis runsaasti.

Sesongin mukaan niin sanottua villimustikkaa saa tuoreena vain kesäisin, mutta pakasteena sitä löytää ympäri vuoden.  Niin kutsuttu pensasmustikka on yleistymässä kauppojen tuorehyllyillä, mutta se tuodaan pääasiassa Suomen ulkopuolelta, eikä se sisällä yhtä paljon hyviä ja ravitsevia ainesosia kuin villimustikka. Pensasmustikka on myös ravinteikas, mutta häviää villille mustikalle sata nolla (noin kärjistäen) – varsinkin jos vertailukohtana on antioksidanttitasot. Mustikoiden koot ovat myös erilaiset. Kun villimustikka on melko pieni, kasvatetaan pensasmustikka melko isoksi. 

Koska mustikkasesonki on nyt käynnissä, väitän, että mustikka on parasta juuri nyt, villinä ja sellaisenaan. Tuore, metsästä poimittu mustikka on herkullista ja parasta ravintoa juuri nyt. Kerää, syö ja pakasta. Toista niin pitkään kuin pystyt. Pakastettu mustikka on parempi kuin ei mustikkaa yhtään.

Yhden mustikka-aiheisen reseptin löydät täältä. Siinä valmistettiin ihana mustikkapaistos ja vaniljakastike, paleoystävällisesti – tietenkin!

Lähteitä (mm.):

Fineli

Food Revolution: Are Blueberries Good for You?

Healthline: 10 Proven Health Benefits of Blueberries

Huffpost: Surprising Benefits of Blueberries