Opintovapaa aikuisopiskelun mahdollistajana


Opiskelu, Unelmat / torstai, 14 helmikuun, 2019

Olen viime viikkoina kirjoittanut omasta aikuisopiskelumatkastani sekä vinkeistä aikuisopiskeluun, mutta tästä postauskokonaisuudesta puuttuu oman opiskeluni mahdollistaneen järjestelmän, nimittäin opintovapaan, tarkastelu. Olen ollut niin onnekkaassa asemassa, että olen ollut oikeutettu opintovapaaseen ja työnantajani on sitä minulle myös myöntänyt.

Väitän, etten olisi tässä, lähes valmiina tuplatutkinnon naisena, jollen olisi saanut käyttää opintovapaata opintojeni suorittamiseen. Olen runnonut opintoja kovalla vauhdilla eteenpäin. Töiden ja perheen ristipaineessa en olisi mitenkään kyennyt tähän vauhtiin – nouseepa esiin teoreettinen kysymys, olisinko edes jaksanut. Onneksi minun ei ole tarvinnut sitä miettiä.

Olen tällä hetkellä opintovapaalla. Olen ollut oikeutettu 19 kuukauden opintovapaaseen, koska hain ensimmäistä osaa vapaasta jo vuonna 2016 (vuoden 2016 jälkeen aloitettujen opintojen osalta vapaata on voinut saada maksimissaan 15 kuukautta). Jäin suoraan äitiyslomalta opintovapaalle ja tein ahkerasti opintoja vuoden ajan, kunnes jäin uudestaan äitiysvapaalle. Jatkoin viimeisimmän äitiysloman jälkeen opintovapaata, koska aloin tekemään palkatonta työharjoittelua. Sittemmin, kun olin palaamassa takaisin palkkatyöhön ja opintovapaamahdollisuutta oli vielä puoli vuotta jäljellä, päädyin pitkän pohdinnan jälkeen käyttämään jäljellä olevan vapaan. Ajattelin, ettei eteeni enää ikinä tulisi näin ihanaa tilannetta, jolloin saisin opiskella tuetusti.

Mikä opintovapaa? Kenelle se on tarkoitettu?

Aikuiskoulutustuki siirtyi vuoden 2019 alussa Koulutusrahastolta Työllisyysrahaston alaisuuteen. Työllisyysrahaston sivulla selitetään, että ”aikuiskoulutustuella ja ammattitutkintostipendillä tuetaan aikuisten ammatillista kehittymistä ja osaamisen uudistamista.” Järjestelmä on siis luotu auttamaan työssäkäyviä aikuisia oppimaan uutta ja kehittymään jatkuvasti muuttuvan maailman mukana.

opintovapaa

Opintovapaata voi saada täysimääräisenä tai sovitellusti. Myös yrittäjä voi hakea aikuiskoulutustukea. Täysimääräistä opintovapaata voi saada henkilö, joka jää työstään palkattomalle vapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Hänellä täytyy olla vähintään kahdeksan vuoden työtausta ja nykyisellä työnantajalla on pitänyt työskennellä vähintään vuosi ennen opintovapaan alkamista. Tienaaminen täysimääräisellä opintovapaalla saa olla vähäistä, vain 250€ kuukaudessa (bruttona). Koulutuksen on siis oltava päätoimista.

Sovitettua opintovapaata voi saada henkilö, joka opiskelee töiden ohessa tai yhtäjaksoisesti alle kaksi kuukautta. Tuki soviteltuun opintorahaan haetaan jälkikäteen, joten se sovitetaan tuloihin. Oletettavaa on joka tapauksessa, että tulot laskevat opintojen takia.  Muuten vaatimukset tuen saamiselle ovat lähes samat kuin täysimääräiselle tuelle.

Esteenä aikuiskoulutustuelle voi olla jokin muu etuus, jota hakija saa. Työnantaja voi myös kieltäytyä opintovapaasta. Näistä kannattaa ottaa selvää, ennen opintovapaaprosessin käynnistymistä.

Kannattaako opintovapaa?

Kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä! En ollut ajatellut koko opintovapaata opintoja suunnitellessani. Työnantajani nosti sen esille siinä vaiheessa, kun kerroin opintosuunnitelmistani. Tein Koulutusrahaston sivulla laskelmat työhistoriastani. Olin laskurin mukaan oikeutettu opintovapaaseen. Niinpä päätin rahatilanteeni tarkistettua hakea vapaata, enkä ole katunut sitä hetkeäkään.

opintovapaa

Tuloni tietysti laskivat, koska opintoraha perustuu niin sanottuun perusosaan ja palkkaan sidottuun ansio-osaan. Opintorahan määrä on laskenut kerran oman opintovapaani aikana, kun perusosaa laskettiin vuonna 2017. Se luonnollisesti kiristi talouttani. En haluaisi silti valittaa. Selvisin ja selviän edelleen – se riittää. Käytin myös säästöjäni, kun eteen tuli yllättäviä menoja, matkoja tai omia lääkärikäyntejä. Ihmeellisyyksiä aikuiskoulutustuella ei tee ja koska on työstä palkattomalla vapaalla, harvempi on oikeutettu työntekijän etuihin. Työterveyspalveluita ei ole, eikä lomapäiviäkään juuri kerry (2,5 päivää kertyy päättyneeltä opintovapaakaudelta).

Sanoisin, että opintovapaasta ei jää käteen lomapäiviä ja säästökassakin kutistuu, mutta täydellä teholla tehty tutkinto säästää mielenterveyttä ja antaa aikuisopiskelijalle joustoa arkeen. Kärjistäisin jopa, että opintovapaa mahdollisti (ja mahdollistaa) tämän toisen tutkintoni. En tiedä, olisinko lähelläkään valmistumista – tai olisinko joutunut puhaltamaan pelin poikki jo ajat sitten. Minun opintoni hyötyivät joka tapauksessa opintovapaamahdollisuudesta. Edesauttavina tekijöinä olivat omat säästöt ja työnantajan positiivinen asenne vapaaseen. Olen ehkä onnekkaassa asemassa – ja se näkyy lopputuloksessa. Jos sinulla on mahdollisuus opintovapaaseen, suosittelen tarttumaan siihen vaikka vain osaksi aikaa.

Lue lisää aikuiskoulutustuesta Työllisyysrahaston sivuilta. Sivustot ovat helppokäyttöiset ja voit laskea sieltä, oletko oikeutettu opintovapaaseen työhistorian perusteella. Lisäksi voit laskea opintorahan määrän laskureiden avulla.

Lähde:

Työllisyysrahasto – Aikuisopiskelijan etuudet