Suhdeasiat, osa 1: Lapsi-äiti-aika


Lapset, Paleoemon elämä, Suhdeasiat / sunnuntai, 4 maaliskuun, 2018

Tästä alkaa postaussarja nimeltä Suhdeasiat. Tässä ensimmäisessä osassa olen halunnut keskittyä lapsen ja äidin väliseen kahdenkeskiseen aikaan. Meidän perheessä on siis kolme lasta ikähaitarilla 5 kuukautta – 4,5 vuotta. Kahdenkeskinen aika on ajoittain kortilla. Vietämme mielestäni paljon aikaa kokonaisena perheenä. On ymmärrettävää, että pieni vauva tarvitsee aikuista eri tavalla kuin 4,5-vuotias. 2-vuotias tarvitsee vanhempiaan taas eri tavalla. Kaikki kuitenkin tarvitsevat. Aina joku saa väistämättä enemmän huomiota kuin toinen. Kuka sitten saa päivän isoimman ”melt downin”, ja kuka vain tarvitsee enemmän tilaa vanhempien arjessa. Mitä ison perheen kahdenkeskisille suhteille sitten käy, jos niitä ei huolla?

Suoranaista tyhjentävää vastausta kysymykseen minulla ei ole. Olen läsnä lapsilleni, vaikka joskus en jaksaisikaan. He menevät kaiken edelle. Yksi keinoni huoltaa kahdenkeskisiä suhteita lasten kanssa, on ottaa aikaa kahdenkeskiselle ajalle. Mennä ulos kahdestaan. Ihmetellä maailmaa ja vain olla. Olen tämän viikonlopun aikana halunnut panostaa kahdenkeskiseen aikaan isompien lasteni kanssa. Lauantaina vietin aikaa 2-vuotiaan kanssa. Hänen kanssaan ei vielä voi käydä kovinkaan syvällisiä keskusteluja. Yhdessäolo on lähinnä hassuttelua ja olemista. Lähdimme kävelylle, kävimme katsomassa Töölönlahden sorsia, ja mikä ihaninta, kävimme yhdessä kahvilla. Tai minä kahvittelin ja lapsi sai suurta herkkuaan, eli voisarven. Jutskailimme ja hassuttelimme. Pohdimme, missä nenä on ja monta sormea äidillä on. Kun kahvit oli juotu ja voisarvi syöty, lähdimme jatkamaan matkaa. Kävimme ruokakaupassa ja matkustimme ratikalla kotiin arvuutellen lisää, missä napa ja korvat ovat. Lapsi vaikutti koko päivän tyytyväiseltä, eikä hakenut huomioita uhmailijan tyyliin sopivalla ”katso mua, mä kiipeän nyt kaapin päälle, ja heitän täältä kaiken alas, vaikka kiellät”-mentaliteetilla.

Sunnuntaina otin esikoisen mukaani ja lähdimme ostoksille. Alun perin tarkoitukseni oli viedä hänet jo lauantaina Heurekaan lasten lääkäripäiville, mutta koska en ollut juurikaan nukkunut edellisenä yönä, delegoin miehelle esikoisen viihdyttämisen. Isä ja lapsi päätyivät GoExpo-messuille hevosia katsomaan, ja minä siis päädyin juomaan kahvia keskimmäisen lapsen kanssa.

Esikoiseni on ruinannut jo pidemmän aikaa uusia mekkoja. Hänellä on kausi, johon yhdistyy prinsessat ja supersankarit. Mekkoja pitäisi siis olla enemmän. Pitkähihaiset paidatkin tuntuvat kadonneen jonnekin. Lähdimme mekot ja paidat mielessä ostoksille. Päätimme kävellä koko matkan keskustaan, koska lapsi halusi. Hän ilmoitti haluavansa ”nähdä asioita”. Otimme kävelyn seikkailun kannalta. Kävelimme jopa jäätyneen Töölönlahden poikki, mikä oli meille molemmille uutta. Minulle se oli myös hieman pelottavaa.

Kävimme matkalla leikkipuistossa keinumassa ja kiipeilemässä, koska lapsi halusi. Juttelimme ja pohdimme elämää. Vastailin sataan miksi-kysymykseen. Löysimme mekot ja lahjan pikkusiskolle. Sitten kävimme vielä kahvilla. Tarjonta vastasi suurin piirtein samaa kuin päivää aikaisemmin pikkusiskolla. Pienenä bonuksena oli smoothie. Kotiin tulimme ratikalla. Ehdin kotimatkallakin vastata muutamaan kymmeneen miksi-kysymykseen.

 

Yhden lapsen kanssa seurustellessa tuntuu, ettei joudu itsekään venymään joka suuntaan. Voi keskittyä ilman häiriöitä yhteen lapseen. Uskoisin, että se merkitsee lapsellekin paljon, ettei äidin tarvitse keskeyttää Kimblen pelaamista, koska yksi lapsista roikkuu kirjahyllyssä ja toinen tarvitsee vaipanvaihdon. En koe huonoa omatuntoa siitä, etten repeä joka suuntaan, koska en vain voi, mutta huomaan, että minun pitäisi ottaa näitä kahdenkeskisiä hetkiä enemmän. Kohta 2-vuotias puhuu enemmän ja kyselee kuin ammattilainen. 5-kuukautinen kasvaa myös. 4,5-vuotiasta maailma kiinnostaa ja kummastuttaa kasvavassa määrin, ja minun pitäisi olla vastaamassa niihin ”miksi”-kysymyksiin. Aikaa pitäisi siis löytyä lisää, koska kahdenkeskinen aika todella voimaannuttaa sekä lasta että äitiä!

Vietätkö sinä aikaa yhden lapsen kanssa kahdestaan?

Sarja jatkuu myöhemmin teemoilla:

  • Parisuhdeaika
  • Lapsi-lapsi-aika
  • Lapsi-isä-aika
  • Minä-minä-aika

Pysy ajantasalla tulevista postauksista seuraamalla Paleoemoa Facebookissa ja/tai Instagramissa

Ps. Tällä kertaa kuvat on kaivettu arkistojen kätköistä. Puhelin kuvineen aiheuttivat kauhun sekaisia tunnelmia. Uusi puhelin on hankittu.